Eeva Jalovaara
Takaisin hakemistoon.
Ratkaisu: Lasketaan Artlantiksessa avi-animaatio pakkaamattomana (hirveän iso tiedosto). Jossain animaatio-ohjelmassa (meillä Corel RAVE) tehdään tuosta avista käskyllä "publish to the web" flash-animaatio. Koko on pieni ja laatu erinomainen. Animaation saa näkymään klikkaamalla syntynyttä html-tiedostoa, ei swf-tiedostoa.
Veli-Matti Laukasto, Ed-design ltd.
Takaisin hakemistoon.
Vinkki: Ratkaisu piilee leikepöydän käytössä. Voit kopioida dokumenttisi halutut osat ja "raahata" ne Powerpoint ikkunaan ja kuvan voi siellä stretsata sopivan kokoiseksi ja jopa oikean hiirinäppäimen kuva-asetuksista voit raamittaa, värittää ym. Mittakaava tietysti häviää, mutta erillisen mittakaavapalkin voi mukavasta liittää ennen tallennusta kuvaan. Esitys paranee vielä, kun käytät pinta-aloissa vyöhykevärinä valkoista numero 9). Diaesityksessä esim. huoneistopohjat pomppaavat sopivasti "framille". Ko. esitystä tekstilisäyksineen, taulukoineen, ympäristöselvityksineen olen käyttänyt -menestyksellä asuntorahaston Ara-hyväksynnissä sekä Oulussa myös kaupunkikuvatyöryhmän asiakirjapakettina. Välttäkää siis paperiaä käyttäkää Powerpointtia ja arkkikätiä...
Henry MäkeläArkkitehti, Safa
Takaisin hakemistoon.
Kiertotapa: Sijoita shader-kansio levyosiolle, jossa on vapaata tilaa enemmän kuin 8 Gt tai vähemmän kuin 2 Gt. Tai vaihtoehtoisesti täytä levy väliaikaisesti niin, että vapaata tilaa jää vähemmän kuin 2 Gt.
Antti Korkkula
Takaisin hakemistoon.
Vika pyritään korjaamaan ArchiCAD 7:aan, mutta siihen asti ongelma on kierrettävä lisäämällä tekstuurit uudestaan 3D-studiossa tai tekemällä tallennus Windows-koneella.
Antti Korkkula
Takaisin hakemistoon.
1. ArchiCAD-ohjelmatiedosto sisältää kaikki oletusasetukset sisäänpoltettuna. Näitä asetuksia käytetään aina:
2. Asetusten sen hetkinen tila kirjoitetaan preferenssitiedostoon ja rekisteriin (Windowsissa) suljettaessa ArchiCAD. Avattaessa ArchiCAD seuraavan kerran käytetään näitä asetuksia.
3. Jokainen ArchiCAD-projektitiedosto (.PLN) sisältää projektikohtaiset asetukset (eli tasot, kynät ja värit, viiva- ja täytetyypit jneä sekä 3D-ikkunan asetukset). Aina avattaessa projekti sen asetukset luetaan projektitiedostosta.
4. Windowsin rekisteri sisältää kahdentyyppistä tietoa.
Kis Peter, Technical Support Engineer, kääntänyt AK
Takaisin hakemistoon.
Käytä seuraavaa metodia edellisen sijaan: Kun tallennat Artlantis-tiedoston ArchiCADin 3D-ikkunasta, älä valitse viitetiedostoa ollenkaan. Tallenna tiedosto eri paikkaan kuin edellinen tai anna sen nimen jatkeeksi järjestysnumero, kuten "jokutiedosto2", tai "jokutiedosto3", jne.
Avaa Artlantis suoraan Käynnistä-valikosta (Win) tai ƒskeiset ohjelmat -valikosta (Mac). ƒlä kaksoisosoittako mitään Artlantis-tiedoston kuvaketta työpöydällä (paitsi itse ohjelman kuvaketta tai aliasta). Kun Artlantis on käynnistynyt, mene "File"-menuun ja valitse "Open With Reference" (katso sivut 348≠349 kirjasta "Artlantis 4 for ArchiCAD User Guide and Tutorial"). Valitse juuri ArchiCADistä tehty tiedosto avattavaksi tiedostoksi. Valitse aiempi Artlantis-tiedosto referenssitiedostoksi.
Nyt uusi ArchiCADin malli aukenee aiempaan tiedostoon määritetyillä tekstuureilla, materiaaleilla, valoilla, kameroilla jne. Tallenna tiedosto saman tien.
Tätä tallennettua tiedostoa voidaan käyttää referessinä seuraavan kerran, kun tehdään Artlantis-tiedosto ArchiCADistä.
Tämä metodi toimii myös avattaessa muita tiedostomuotoja (DWG, DXF, jne.), jos mallinnuksessa käytetään ArchiCADin lisäksi muita ohjelmia.
Antti Korkkula
Takaisin hakemistoon.
Kiertotapa: avaa ArchiCAD 6.o -projekti ArchiCAD 6.5 R3/v3:lla ja tallenna se. Nyt se voidaan avata 6.5 R4/v4:ssä ilman ongelmia.
Antti Korkkula
Takaisin hakemistoon.
Antti Korkkula
Takaisin hakemistoon.
Antti Korkkula
Takaisin hakemistoon.
Antti Korkkula
Takaisin hakemistoon.
Näytönohjain kiihdytetty OpenGL ei myöskään vaikuta tällä hetkellä, mutta seuraavan ArchiCADin pitäisi hyödyntää tätä ominaisuutta. Yksi merkittävä seikka on kuitenkin riittävä RAM-muisti. Jos joudutaan turvautumaan kovalevyä käyttävään virtuaalimuistin käyttöön, laskenta hidastuu oleellisesti.
Antti Korkkula
Takaisin hakemistoon.
Tekninen tuki
Takaisin hakemistoon.
Tee uusi kansio Artlantis 3.5 kansioon nimeltään esimerkiksi "Sha". Kopioi yksi shaderi olemassa olevasta "Shader" kirjastosta "Sha" kansioon. Tämän jälkeen voidaan asentaa "Shaders for Artlantis" CD:t tähän kansioon valitsemalla ensimmäinen shader tiedosto uudesta "Sha" kansiosta. Kaikki neljä CD:tä voidaan asentaa näin samaan kansioon (Huomioi, että .prw, .tga, ja .ash tiedostoja on paljon).
Tämän jälkeen käynnistetään Artlantis 3.5 ja File/Preferences menusta valitaan "Sha" kansio. Seuraava varoitus ilmestyy ruudulle: "Your shader library does not match this version of Artlantis. Do you want to convert the library now?" Valitsemalla OK aloitetaan muunnos (Kyseinen kirjasto täytyy siis päivittää Artlantis 3.5:lle). Artlantis 3.5 muuntaa tämän tiedostojoukon omaan shaderkansiorakenteeseensa, jonka jälkeen shadereitä voidaan käyttää normaalisti.
Muunnoksen jälkeen ei Shadereitä (1-4) enää voi käyttää Artlantis 3.02:ssa, ellei niitä asenneta uudelleen.
Takaisin hakemistoon.
Valitsemalla OK aloitetaan muunnos. Kyseiset shaderit muunnetaan ja sen jälkeen ne näkyvät Artlantis 3.5:ssä. Muunnoksen jälkeen ei shadereitä enää voi käyttää Artlantis 3.02:ssa, ellei niitä asenneta uudelleen.
Takaisin hakemistoon.
Jos viivat eivät näy 3D-kuvissa, säädä 3D-ikkuna-asetuksissa kohdan Väritystapa-Reunaviivat tavaksi Tarkka. Tällä asetuksella 3D-viivat näkyvät rautalanka-, piiloviiva ja värityskuvissa. Nopea-asetuksella 3D-viivat eivät näy väritetyssä kuvassa.
Graphisoft/Vesa Putkonen
Takaisin hakemistoon.
Syy puuttumiseen on ohjelman kutsussa: jos makron nimi on mekkijono, esimerkiksi käyttäjän valitsema lisäparametri, ei kyseinen makro tallennu arkistotallenteeseen. Tälläisiä kutsuja käyttää Peruskirjaston ikkunat ja ovet. Ongelman voi välttää ainakin kahdella tavalla.
Ratkaisu 1
Tallenna arkisto käyttäen ominaisuutta "Tallenna kaikki kirjaston objektit". Vaihtoehdon käyttäminen pakkaa arkistoon kaikki käytettyjen kirjastojen objektit - myös sellaiset, joita ei ole käytetty. Käytetyistä kirjastoista kannattaa tätä vaihtoehtoa käytettäessä karsia pois ainakin turhat ja ylisuuret tekstuuri- ja tausta-kansiot.
Ratkaisu 2
Ole välittämättä epätäydellisestä tallennuksesta ja valitse avattaessa arkistotallenteen luomasta kirjastosta vain tarpeelliset kansiot. Lisää käytettyihin kirjastoihin paikallinen Peruskirjasto, jossa makrot ja objektit ovat jo entuudestaan makroineen ja näkyvät oikein. Kiusallinen tallennusongelma tullaan korjaamaan tulevaisuudessa Peruskirjaston osalta.
Lauri Melvasalo
Takaisin hakemistoon.
ArchiCAD-Talk on uusi ArchiCADin käyttäjille tarkoitettu postituslista, jonka kautta saa vinkkejä arjen tilanteisiin. Listalle lähetetyt puheenvuorot ja kommentit tulevat sähköpostin kautta kaikille listan jäsenille. Postituslistalle pääsee mukaan lähettämällä viestin osoitteeseen:
Aiheen (Subject) kohdalle kirjoitetaan: subscribe digest.
Vesa Putkonen
Takaisin hakemistoon.
Lauri Melvasalo
Takaisin hakemistoon.
Korjauksen rasterin suuntaan voi tehdä määrittämällä toisen materiaalin "väärin" oleville elementeille. Materiaalille määritellään täyte, joka on käännetty n-astetta oikean suunnan saamiseksi. Vaihtoehtoisesti rasterin lähdön ja suunnan voi määrätä Erikois-valikon komennolla "3D-materiaalin lähtö ja suunta". 0. Erikois-valikko ei oletusarvoisesti ole näkyvissä. Käynnistämällä ArchiCAD pitäen samalla Komento ja Optio (Windowsissa Control ja Alt) -näppäimiä alaspainettuina, valikko tulee näkyviin Ikkunat ja Ohje-valikon väliin. Valikon nimi on piste.
Lauri Melvasalo
Takaisin hakemistoon.
Harjoitusten alussa avattiin kerholevykkeellä ollut taustakuva (template) ja skaalattiin se näytöllä samankokoiseksi kuin tekeillä oleva maasto. Kuvan skaalaamiseen on olemassa toinenkin mahdollisuus kuin artikkelissa kerrottiin. Skaalaaminen on tehtävä välittömästi, kun kuva on tuotu. ArchiSITE pyytää mitoittavaa janaa heti, kun kuva on paikoillaan.
Edellä kuvatut neljä kohtaa ovat taustakuvan varsinainen skaalaustapa ja näin kuvaa voidaan vapaasti zoomata käyrien ja pisteiden syötön aikana. Ohje löytyy ArchiSITEn käsikirjasta sivulta 147.
Taustakuvan ei tarvitse olla yhtään tarkempi kuin mitä riittävän informaation välittäminen vaatii. Kuva voi olla skannattu esimerkiksi tarkkuudella 100 dpi. Näin taustakuvan tiedostokoko pysyy pienenä. 100 dpi kuva on yhdeksän kertaa pienempi kuin 300 dpi kuva. Tarpeettoman suuri kuvakoko syö turhaan RAM-muistia, pienemmällä kuvalla RAMia vapautuu enemmän hyötykäyttöön. Samaa periaatetta on syytä toteuttaa myös ArchiCADiin tuotavien taustakuvien kanssa.
CTRL-näppäintä käytetään korkeuskäyrän muokkaamisessa uusien pisteiden syöttämiseen ja vanhojen pisteiden poistamiseen. Klikkaamalla valittua käyrää kontrolli pohjassa saadaan uusi piste. Piste poistetaan klikkaamalla valitun käyrän pistettä kontrolli pohjassa.
Takaisin hakemistoon.
Syy: Jos kiintolevyosion koko on 4 294 967 296 ja 4 303 159 296 bitin välillä ei sille voida luoda AC-ajokansiota. Jonne esim. työnaikainen varmuuskopio tallentuisi.
Ohjeita ongelman poistamiseksi:
Vesa Putkonen
Takaisin hakemistoon.
Artlantiksen 3.0 versio hyväksyy vain 256 materiaalia yhtä projektia kohden. Harvoin varsinaisia materiaaleja tarvitaan näin monta. Ongelmia voi kuitenkin tulla, jos on antanut erillisen materiaalin kaikille "kuville" projektissa. Onneksi Artlantiksessa voi yhdessä materiaalissa olla lukuisia bittikarttakuvia, joten kymmenet eri ihmiset tai puut voivat jakaa yhteisen materiaalin.
Artlantis 3.0 voi avata miljoonienkin polygonien kokoisen mallin. Artlantis 2.0:n 64 000 polygonin kokorajoitus kummittelee vielä myös tuoreimmassa ohjelmaversiossa. Nimittäin Artlantiksessa ei yksittäinen materiaali voi sisältää yli 64 000 polygonia. Tallennettaessa suuria ArchiCAD-projekteja Artlantis-muotoon voi tämä rajoitus estää tiedoston avaamisen Artlantiksessa. Helpoin tapa kiertää rajoitus on lisätä materiaaleja ArchiCAD-projektiin. Kaarevissa muodoissa on aina paljon polygoneja (kolmioita), mutta myös ArchiCADin seinät, joissa on paljon ikkunoita pirstoutuvat Artlantiksessa melkoisiksi "kolmioverkoiksi".
Jussi Karjalainen
Takaisin hakemistoon.
Mielipiteesi yleisesti DWG-kuvien siirrossa käytettävistä kynistä. Eli kun AutoCADista perusasetuksilla tallentaa DWG kuvan: Montako kynää yleensä käytetään ja mitä värejä?
Riippuu aivan toimiston käytännöstä. Yleisimmin pysytään perusväreissä eli vähintään kahdeksan (värit 1≠8) tai enintään 15 (1≠15) on käytössä. Jotkut kyllä käyttävät koko skaalaa, joskaan tuskin kovin systemaattisesti. On myös aika yleistä, että harmaasävyt 250≠255 ovat käytössä.
Onko olemassa väri-paksuus käytäntöä, esimerkiksi punainen=0.35 tai vastaavaa?
Ei luotettavasti eli taas on kyse toimiston käytännöstä. Ainakin kolme yleistä tapaa on: ARK, Kivi ja PomARK. Ne taas ovat keskenään täysin erilaisia. Kun minä olin vielä mukana kehitystyössä Kivi sisälsi oletusarvot, jotka perustuvat kuvaruudun mustaan taustaväriin ja eri värien erottumiseen siinä. Käyttäjällä oli kuitenkin täysi vapaus muuttaa ja tallentaa omat oletusarvot ≠ jopa käyttäjäkohtaisesti samassa toimistossa siten, että muunnos eri värien ja käyttäjäprofiilien välillä tapahtui käyttäjän toiveiden mukaan. ARK ja PomARK taas muistaakseni käyttivät ainakin joskus paksuuksia siten, että 1 oli ohuin ja siitä mentiin paksumpiin väriä 7 kohti. ARK on käyttänyt paljon kiinteitä värejä myös blockien sisällä ja silloin väriasetusten muuttaminen on lähes mahdotonta. Sovellusten nykyistä käytäntöä en tunne.
Onko IFC puolella kaavailtu yhtenäistettäväksi kynän numeroa ja käytettävää väriä tai paksuutta?
Ei. Värissä tai viivan paksuudessa on kyseessä täysin "olion representaatio" eli asia, joka liittyy vain piirustuksiin. Ja niitä ei nykyinen IFC-malli käsittele lainkaan. Sensijaan STEP CDS/DXF II -standardi käsittelee juuri 2D-piirustusinformaatiota ja on mahdollista, että siellä asiaa on standardoitu. Tulevaisuudessa (1ä2 vuotta) voi käydä niin, että IFC:n Document Management projekti tulee liittymään STEP CDS/DXF II-projektiin ja käyttämään samoja mekanismeja. Tämä on ainakin minun henkilökohtainen tavoitteeni IAI:n kansainvälisenä puheenjohtajana.
ArchiCADiin ollaan tekemässä oletusarvoja ja tarkoitus on pistää värikarttaan samantien myös DWG-kuvia varten värit, jotta niiden tuominen tai takaisin vieminen ei sekottaisia informaatiota turhaan.
Edellä kuvatussa tilanteessa lienee aika vaikeaa kohdella AutoCADin kuvia yhdenmukaisena joukkona. Itse päädyin aikanaan sellaiseen ratkaisuun, jossa projektin tasolla voitiin tallentaa ko. projektin muiden osapuolien käyttämät värit ja niiden vastaavuus omaan järjestelmään, jolloin import/export -toiminnoissa saatiin projektin alussa yhdellä asetuksella systeemi toimimaan koko projektin ajan.
Lauri Melvasalo/ Arto Kiviniemi
ArchiCAD tukee laajasti eri tiedostomuotoja, mikä tarkoittaa tiedon siirtämisen mahdollisuutta muista ohjelmista ArchiCADiin. Eri tarkoituksia varten käytetään erilaisia tiedostomuotoja. Kolmiulotteisille malleille, vektorikuville ja rasterikuville tarkoitetut tiedotomuodot poikkeavat toisistaan. Kukin tiedostotyyppi on kehitetty siirtämään tietyn tyyppistä informaatiota. Avattaessa malli- tai piirustusmuotoista tiedostoa aukeaa ArchiCADiin uusi projekti. Kuvatiedostot eivät aukea projekteina vaan kuvina, joita sijoitetaan pohja- ja leikkausikkunoihin.
Tallennettaessa tiedostoa muihin ohjelmiin tallennus on erilainen eri ikkunoista. Pohjasta tallentuu vain 2D-kuvatiedosto. 3D-malli tallennetaan 3D-ikkunan ollessa auki. Tällöin Tallenna nimellä -komennon tiedostomuotojen listasta löytyvät tarvittavat muodot. Tiedoston nimen perässä oleva kirjainyhdistelmä on Windowsissa käytettävä tiedostonpääte, joskus pääte voi esiintyä myös Macintoshissa.
ArchiCADin omat tiedostotyypit:
ArchiCAD avaa seuraavia malli- ja piirustustiedostoja:
ArchiCAD kirjoittaa seuraavia malli- ja piirustustiedostoja:
ArchiCAD 6.o:ssa voidaan tallentaa ja lukea myös IFC 150 -tiedostoja ja 2D-vektorikuville tarkoitettua SVF-muotoa.
* DWG-tiedostot ovat ArchiCADin 5.1-versiossa muotoa R12 ja R13. 6.o-versiossa tyyppiä vaihdetaan tallennuksen yhteydessä valikosta, jossa mahdollisuudet ovat R12, R13 ja R14.
ArchiCAD avaa ja kirjoittaa seuraavia kuvatiedostoja:
PlotMaker avaa seuraavia tiedostotyyppejä:
PlotMaker kirjoittaa:
Jussi Karjalainen
Takaisin hakemistoon.
Tämä vinkki on aivan uusille käyttäjille. ArchiCADin asennus CD:llä on valmiiksi muitakin kirjastoja kuin Peruskirjasto. Tämä on tuttua monelle käyttäjälle, mutta monilta on jäänyt myös huomaamatta, että levyllä on ArchiCADin kansainvälinen versio, jonka kansiosta voi ottaa käyttöön ArchiCAD-libraryn. Kirjaston sisällöstä on kaikissa ohjelmistopaketeissa painettu lehtinen, jossa on kuvat objekteista. ArchiCADin asennus-CD:llä on lisäksi myös Avarten ja Viveron kalustekirjastot ja Nokian profiilit. Kirjastot löytyvät Macissa CD:n kansiosta KURS/Demo:Muita/KURS kirjastoja ja Windowsissa Cd:n kansiosta KURS/Alliance\Muita/KURS. Kirjastot haetaan käyttöön Arkisto-valikon Kirjastot kohdasta (Ks. ArchiCAD 5.x -käsikirjan sivu 126).
Vesa Putkonen
Viivoja, täytteitä ja muita 2D-työkaluja käyttäen detalji piirretään liitoksen päälle juuri oikeana. Valitaan piirretyt 2D-elementit ja otetaan niistä kopio, komento-C. Tämän jälkeen avataan uusi objekti, Arkisto--Avaa objekti--Uusi. Liitettään viivat objektin avonaiseen 2D-ikkunaan, komento-V. Nyt voidaan lisätä objektiin halutut apupisteet ja muuta tarpeen mukaan. HUOM! Apupisteet saadaan tallennettaessa objektin reunoihin ja keskelle automaattisesti, jos objektin perusikkunan kohdassa Apupisteet nurkkiin ja keskelle on rasti.
Seuraavaksi objektin perusikkunasta painetaan Ota koko objektista. Perusikkunaan ilmestyvät objektin mitat. Tallennetaan nimellä. Kun seuraavan kerran avataan objekti-työkalu, äsken tehty 2D-objekti on siellä valmiina käytettäväksi. Objektia voidaan käyttää tarralapun tavoin kuvassa. On huomioitava, että Vaihtoehdot--Asetukset -kohdasta valitaan peittävät täytteet.
2D-objekti toimii normaalin objektin tavoin, sitä voi esimerkiksi monistaa ja peilata. Mittojakin voi säätää, mutta tässä tapauksessa siitä ei ole paljoa iloa. Luonnollisestikin objektin voi ohjelmoimalla parametrisoida.
Vesa Putkonen
ArchiSite-ohjelman on tehnyt Pracsys niminen ohjelmistotalo. Heidät löytää myös nettisivuilta.Tavallisimpiin kysymyksiin löytyy vastaukset osoitteesta http://www.pracsys.hu/pracsys/faq.html . Seuraavana joitain minulle esitettyjä ArchiSite-kysymyksiä.
ArchiSite on nimenomaan maasto-objektien luomista varten, joten ensimmäinen luonnollinen kysymys on kuinka korkeuskäyrillä voi luoda maastonmuodot?
Itse olen aina vastannut tähän kysymykseen, että ArchiSitella ei piirretä korkeuskäyriä vaan annetaan joidenkin tunnettujen pisteiden korkeudet, ja ohjelma huolehtii käyrien piirtämisestä esityskuviin. Tämä metodi toimiikin mainiosti, jos otetaan rasteriskannattu kartta taustakuvaksi, jonka korkeuskäyriä sitten seurataan antamalla hiirellä pisteitä riittävän tiheästi naputtelemalla.
Mutta ArchiSitella on mahdollista piirtää korkeuskäyriä myös käyttämällä "Ridge Line" eli "harju/oja" -työkalua. Jotta korkeuskäyrien piirtäminen onnistuisi, on ensin valittava asetuksista maaston muutosten päivittäminen vain eri käskystä päälle. Seuraavaksi on "Settings"-alasvetovalikosta valittava "Surface" ja säädettävä "Affect Range" suuremmaksi kuin vierekkäisten korkeuskäyrien etäisyys on toisistaan. Näin ollen korkeuskäyrät voidaankin piirtää myös "viivoina". Tämä työskentelymetodi lienee toimivin, kun on olemassa jo kolmiulotteinen maastomalli, jota halutaan muuttaa perinteisesti korkeuskäyriä karttapohjaan piirtämällä.
ArchiSiten "kuopat" ovat helposti profiililtaan melko jyrkkiä, joten usein kysytään kuinka niitä voi loiventaa?
ArchiSite on yksinkertainen ja helppo ohjelma, mutta toki sekin vaatii hiukan harjoittelua. Sorakuopan muotoilu on hyvä harjoitus ArchiSiten työkalujen hallinnan ymmärtämiseksi. Piirretään useita leikkausviivoja kuopan poikki ja tehdään kokeiluja ensin vaihtamalla "Affect Range" -asetuksia ja lopuksi kokeillaan mitä vaikutusalueen määrittäminen piirtämällä erilaisia polygoneja saa aikaan. Lopuksi loivennetaan monttua antamalla uusia "kontrollipisteitä" kuopan reunoilta. Tässä "Affect Range" -säätöjen harjaantunut käyttö tuo toivotun lopputuloksen. Kuopan ympäri voidaan myös pyöräyttää "Ridge Line" -työkalulla!
Jussi Karjalainen
ArchiCADissä voi hyödyntää jo olemassa olevia elementtejä toisiin tarkoituksiin. Tässä yksi tapa hyödyntää pinta-alarasteria alakattokuvien tekemiseen:
Saksankielinen ArchiCAD 5.0 sisältää Laskentavalikossa kaksi komentoa, joita ei muissa maissa näy. Komennot liittyvät saksalaiseen tapaan esittää raportti pinta-alojen laskennasta,jossa kaikki lasketut alat on neliöity ja kolmioitu primitiivisiin alanlaskenta muotoihin. Nämä alialat nimetään kirjaimilla A, B, C, ... ja niiden laskenta esitetään kaaviokuvan vieressä.
ArchiCAD 5.0 osaa tehdä tämän automaattisesti, mutta sen hintana on raha. Saksankielinen ArchiCAD on jonkin verran kalliimpi kuin esimerkiksi suomalainen.
2D-objektin käyttö detaljien esittämisessä
Kun piirustukset halutaan esittää tarkasti detaljoituina, on 2D-objekti hyvä apuväline. Esimerkiksi rakennuksen nurkissa tai alapohjien ja vesikattojen liittymisissä detaljien tarkka mallintaminen ei aina ole tarkoituksenmukaista. Detalji voidaan tehdä piirtämällä päälle.
Takaisin hakemistoon.
ArchiSite-vinkkejä
Takaisin hakemistoon.
Alakattokuvan teko
Takaisin hakemistoon.
Alaraportti
Takaisin hakemistoon.