Torstaina 14 kesäkuuta laiva on lastattu ArchiMAD-kerholaisilla! Edellisinä vuosina olemme matkustaneet purjeveneellä, tänä vuonna siirrymme höyryvoimaan: matkustamme J.K Runebergillä Porvooseen ja takaisin. Matkaan lähdemme klo 9.00 Helsingistä ja palaamme noin klo 18.
Ohjelmassa on muun muassa ArchiCAD 16- ja Cinema 4D -esityksiä. Lisäksi tutustumme Porvoon vanhan kaupungin arkkitehtuuriin oppaan opastuksella.

Risteily on ArchiMAD-kerholaisille ilmainen, muilta osallistujilta perimme 100/50€ osallistumismaksun.

Ilmoittautumiset sähköpostitse: mad@mad.fi Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31.toukokuuta!

Pitkän harkinnan ja vertailun jälkeen insinööritoimisto Adnan Saffarini (EAS) päätti hankkia ArchiCADin tietomallinnustyökalukseen. Tässä artikkelissa Hassan Saffarini, EAS:n operatiivinen johtaja, käy läpi seikkoja, jotka vaikuttivat toimiston valintaan. Lisäksi hän kertoo, miten tietomallinnuksen käyttöönotto onnistuu kivuttomasti myös suuressa yrityksessä.
Insinööritoimisto Adnan Saffarini (EAS) aloitti toimintansa vuonna 1968 ja on tätä nykyä yksi Arabiemiirikuntien ja Lähi-idän merkittävimmistä insinööritoimistoista. Neljänkymmenen toimintavuotensa aikana EAS on saanut paljon tunnustusta ja osallistunut useisiin suuriin rakennusprojekteihin. EAS onkin ollut mukana rakentamassa muun muassa yliopistorakennuksia, sairaaloita, kouluja, ostoskeskuksia, pilvenpiirtäjiä, suurlähetystöjä ja moskeijoita. Toimistolla työskentelee yli 600 henkeä – niin arkkitehteja kuin eri alojen insinöörejäkin. Toimisto tarjoaakin palveluja laaja-alaisesti: EAS tekee suunnittelutyötä, neuvoo sopimus- ja vakuutusasioissa, konsultoi insinööripuolen asioita sekä tuottaa rakennusanalyysejä.

Henkinen valmistautuminen tietomalliin

Hassan Saffarini, EAS:n operatiivinen johtaja

“Rakennusala on murroksessa, ja tietomallinnus on selkeästi rakennusalan seuraava iso juttu. Haluamme pysyä kehityksessä mukana ja näin varmistaa toimistomme kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Siksi koimme, että meidän oli päivitettävä taitomme, ja oli aika siirtyä tietomallinnukseen myös EAS:llä”, kertoo Hassan Saffarini. Kun taloustilanne huononi ja rakennusala hiljeni Lähi-idässä, Saffarini päätti hyödyntää hiljaisemman kauden takia ylimääräisiksi jääneet resurssit ArchiCADin käyttöönottoon. Taantuma tarjosi tilaisuuden päivittää ammattitaitoa. Näin suuren toimiston työskentelytapojen muutos ei olisi edes onnistunut kiireisenä aikana, jolloin henkilökunta suunnittelee keskimäärin 120 tornitaloa vuodessa.
EAS vertaili eri tietomallinnusohjelmia noin vuoden verran, ennen kuin lopullinen päätös tehtiin. Perinpohjaisessa tutkimuksessa vertailtiin ohjelmistojen dokumentoinnin laatua, tiedonsiirtomahdollisuuksia, tiedostojen kokoa, parametrien saatavuutta, harjoitusmateriaalin saatavuutta sekä paikallisten tukipalvelujen laatua. Juuri paikallisen ArchiCAD-jälleenmyyjän BIMESin laadukkaan tuki- ja konsultaatiopalvelun takia EAS päätyi ArchiCADiin. Niinpä EAS siirtyi tietomallinnukseen ostamalla ArchiCADin sekä MEP Modeler, StairBuilder ja BIM-laajennukset. Lisäksi visualisointeja varten hankittiin Artlantis Studio.

Käyttöönotto

EAS valitsi tietomallintamisen pilottihankkeeksi Najafin sairaalan, koska tällainen projekti vaatii monialaista yhteistyötä, joka puolestaan vaatii käytettävältä ohjelmistolta paljon, kun sen tulee muuntua eri alojen suunnittelijoiden tarpeiden mukaan. “Perinteisten työtapojen käyttäminen projektissa, jossa eri suunnittelijoiden piirustuksia pitää sovittaa yhteen, on hyvin aikaa vievää ja altistaa inhimillisille virheille. Halusimme käyttää tietomallinnusta minimoidaksemme riskit ja jotta mahdolliset yhteentörmäykset voitaisiin estää jo projektin alkuvaiheessa”, kertoo Hassan Saffarini.
Paikallinen ArchiCAD-jälleenmyyjä BIMES toimitti ArchiCADin EAS:n toimistolle “avaimet käteen” -periaatteella, joten töihin voitiin ryhtyä heti ja tietomallintaminen aloittaa. Vaikka ohjelmat oli valmiiksi asennettu ja BIMES oli tehnyt toimiston oman aloituspohjan, käyttöönotto ei ollut täysin kivuton: toimiston työntekijät olivat tottuneet käyttämään perinteistä CAD-ohjelmaa vuosien ajan, joten tietomallintamisen periaatteiden ymmärtäminen oli hieman vaikeaa. “Käyttöönoton ensimmäisinä päivinä tuntui kuin olisi aloittanut uudessa työpaikassa”, tunnustaa arkkitehti Mohand Alamro, jolla on kymmenen vuoden kokemus alalta. Alkuun päästiin kuitenkin mukavasti, kun kolmiulotteiseen suunnitteluun asennoiduttiin oikein. Asennemuutoksen jälkeen esimerkiksi tasoasetusten virittäminen taik omien profiilien tekeminen ei tuntunut ylimääräiseltä, turhalta tehtävältä, vaan se nähtiin luonnollisena osana suunnittelua.

EAS:n BIM-tiimi

Tietomallintamiseen siirtyminen ei koskenut ainoastaan arkkitehteja, vaan se työllisti myös toimiston teknistä tukea, koska toimiston tietokoneet, saatikka tietoverkot, eivät pystyneet pyörittämään näin isoja projekteja. Kun toimiston tietomallintamiseen siirtymistä puuhannut tiimi lähetti tietokoneiden järjestelmävaatimukset tekniseen tukeen, tuessa hämmästeltiin, millaisia “ihmekoneita” heiltä pyydettiin. Sama hämmästely käydään läpi usean toimiston tuessa, kun tietomallintamiseen siirrytään. Loppujen lopuksi BIM-tiimi sai toivomansa supertehokkaat tietokoneet, ja näin saatiin isotkin tornitalot pyörimään toimiston tietokoneiden ruuduilla.

Ihmeellinen tiimipalvelin

Paikallisen ArchiCAD-jälleenmyyjän asentaman aloituspohjan ja tiimipalvelimen ansiosta EAS sai ensimmäisen tietomallin tehtyä jo 15 päivässä. Malli työstettiin 10 tekijän tiimityönä, jossa jokaisella tekijällä oli omat roolit ja oikeudet projektissa.
Suunnittelijoiden välisen hierarkian merkitys korostuu, kun näin suurta projektia työstetään tiimityönä yhdessä tiedostossa. On hyvin tärkeää antaa osallistujille selkeät roolit ja jakaa tiimissä työskentelevien oikeudet niin, että muut eivät pääse “sotkemaan” toisen työtä. Projektilla pitää olla myös ylläpitäjä, joka vastaa yhtenevästä nimeämisestä ja profiileista. Varsinkin suurissa projekteissa ylläpitäjällä on tärkeä rooli inhimillisten virheiden eliminoijana, sillä suurissa projekteissa pienetkin virheet voivat aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia.
EAS on erittäin tyytyväinen tiimityöhön ja positiivisesti yllättynyt tiimityön päivittämisen tehokkuudesta. Muutosten tuominen ja vieminen tiimipalvelimelta ei vienyt minuuttia kauempaa, vaikka projektin pinta-ala oli jopa 44 000 m². Lisäksi tiimityöhön sisäänrakennetun viestintätoiminnon avulla tiimiläiset viestittelivät paitsi projektin kulusta, myös lounaspaikan valinnasta. ArchiCADistä on todellakin tullut osa EAS-toimiston jokapäiväistä arkea.

Projektin haasteet

Najafin sairaalan projektista tuli varsin haasteellinen, kun suunnittelijat alkoivat lisätä sisustusta ja sairaalakalustusta projektitiedostoon. Vaikka projektiin oli valittu kevyitä GDL-objekteja, mallista tuli silti hyvin raskas. Ratkaisu ongelmaan oli kategorioida kalusteobjektit osastottain ja säilyttää niitä erillisissä tiedostoissa. Kalusteet siis linkitettiin erillisestä tiedostosta sairaalan tietomalliin. Näin suunnittelijat saattoivat työskennellä keveämmillä tiedostoilla, jotka eivät pitkittäneet projektin kestoa.
Sairaalakalusteiden lisäämiseksi malliin ei kuitenkaan löytynyt yhtä helppoa ratkaisua. Pikkulinnut olivat laulaneet, että sairaalakalusteiden valmistaja tarjosi tietomalleja kalusteista, joten suunnittelijat pyysivät valmistajalta IFC-tiedostoja. Kalustevalmistaja kuitenkin käytti omaa sovellustaan, joka tallensi kalusteita ainoastaan DWG-muodossa. Arkkitehtien saadessa ensimmäisen satsin DWG-kalusteita yllätys oli suuri: kun he muunsivat DWG-kalusteet GDL-objekteiksi, niiden tiedostokoko oli hämmästyttävän suuri. Yksi sairaalakaluste oli kooltaan 44 MB, kun koko sairaalan tietomalli oli yhteensä vain 136 MB.
Toimiston BIM-tiimi alkoi tutkia asiaa ja päätyi tallentamaan DWG-tiedostot ensin 3DS-muotoon ja siitä edelleen GDL-objektiksi. Näin tiedostot voitiin avata 3D Maxissa, jossa objekteja siivottiin turhista polygoneista ja samalla muokattiin objektien materiaaleja sopiviksi ennen GDL-objektiksi tallentamista. Näin GDL-objektien tiedostokokoa saatiin kutistettua inhimilliseen kokoon.
Vaikka DWG-objektien tallentaminen oli vaivalloista, se kannatti, sillä sairaalakalusteiden monimutkaisen muodon näkeminen tietomallissa auttoi suunnittelijoita hahmottamaan tilaa paremmin. Sairaalakalusteiden sijoittamisen jälkeen huomattiin useampi törmäys. Olisi ollut katastrofi, jos törmäykset olisi huomattu vasta rakennusvaiheessa. Nyt pystyttiin välttämään ikäviä ja kalliita sattumia, kun jo ennen rakennusvaihetta huomattiin ettei kalusteet mahdu suunniteltuun tilaan.

Projektin esittely asiakkaalle

Virtual Building Explorer (VBE) osoittautui tärkeäksi välineeksi lääketieteen konsulttien kanssa asioidessa. Se on havainnollinen tapa esitellä kohdetta, ja tarvittaessa tiedostosta saa myös mittatietoja. “Esittelimme suunnitelmaa VBE-tiedostona, ja usein sairaalan käytäviä “kävelessämme” saattoivat konsultit kysyä esimerkiksi oviaukon korkeutta. Keskustelua rakennusalaa tuntemattomien kanssa helpotti VBE:n tasokas esitysjälki, jonka avulla voimme havainnollistaa etäisyyksiä ja samalla antaa tarkat mitat”, kiittelee Khalid Qidan, EAS:n tietomallivastaava.
Osa VBE-malleista annettiin konsulttien mukaan tapaamisten päätteeksi. Näin he saattoivat käydä suunnitelmaa läpi omatoimisesti ja samalla kommunikaatio BIM-tiimin ja konsulttien välillä oli rehellisempää: mitään ei voitu jättää mainitsematta tapaamisissa, koska se olisi selvinnyt VBE-tiedostosta ennemmin tai myöhemmin. Näin luotiin luja luottamus suunnittelijoiden ja konsulttien välille.

VBE-näkymiä sairaalasta

Najafin sairaala

sijainti: Najafin kaupunki Irakissa.
tilaaja: Irakin terveysministeriö
suunnittelu: insinööritoimisto Adnan Saffarini Office (EAS)
urakoitsija: GMS
pinta-ala: 44,000 m²

Seminaarin aiheena on suuret projektit ja niiden hallinnointi ArchiCADissä.

Juha Vesen C&J Arkkitehdeistä esittelee suurehkon tietomallihankkeen rakennetta, työnkulkuja ja mahdollisuuksia käytännön esimerkein.

Tukholman laitamille Solnaan on nousemassa Mall of Scandinavia -ostoskeskus. Stig Bengtsson BAU-arkkitehtitoimistosta ( Byrån för Arkitektur & Urbanism) esittelee rakennusprojektia.

Seminaarin päätteeksi kouluttajamme Ville Pietilä ja Vesa Putkonen tarjoaa erilaisia ratkaisuja suurten projektien hallintaan. Läpikäytäviä asioita on muun muassa viitetiedostojen, kirjastojen ja attribuuttien hallintaa. Lisäksi käydään läpi tiimityötä ja projektin jakamista useampaan tiedostoon.

Seminaari järjestetään Astoria-salissa Iso Roobertinkatu 14:ssa klo 12.00-16.00. Tilaisuus alkaa lounastarjoilulla.

Ilmoittauduthan seminaarin etukäteen osoitteeseen mad@mad.fi. Ilmoitathan mahdollisesta erityisruokavaliosta ilmoittautumisen yhteydessä. 

Julkisen sektorin aloitteesta startannut tietomallintaminen on leviämässä lujaa vauhtia myös rakennusliikkeiden standardiksi. Kiistattomia etuja tarjoava työtapa edellyttää rakentamisen kaikilta osapuolilta samoja taitoja ja toimintatapoja, joita pyritäänkin vakioimaan tulevilla kansallisilla tietomallinnusohjeilla.
Koulutuksen kautta tehokkaasti hankittu tietomallinnustaito on selvä kilpailuetu, niille, jotka lähtevät mukaan jo heti alkuvaiheessa. Hämeenlinnalainen Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy varmisti asemiaan ELY-keskuksen tukemalla ja M.A.D.in tuottamalla koulutuksella.

Arkkitehtitoimisto Kaipaisen koulutus perustuu todelliseen hankkeeseen, joka on toimiston ensimmäinen tietomalli- eli BIM-projekti Lemminkäisen kanssa, kertoo toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA Taina Anttila.
Toimiston omissa suunnitelmissa oli omaksua tietomallintamiseen tarvittavat asiat vähitellen vuoden 2012 aikana, mutta sysäys sen aikaistamiseen tuli vanhalta yhteistyökumppanilta, Lemminkäiseltä. Rakennusliike teki syksyllä 2011 strategisen linjauksen käyttää rakennushankkeissaan yksinomaan tietomallintamista. Kun arkkitehtitoimisto Kaipainen vastaanotti Lemminkäiseltä syksyllä tarjouspyynnön As Oy Järvenpään Tähkän arkkitehti- ja pääsuunnittelusta, oli sen edellytyksenä tietomallin tekeminen ja sen tarkastelu Solibrilla.

As Oy Järvenpään Tähkän luonnoskuvia

Toimisto on käyttänyt ArchiCADiä 10 vuotta eli mallintaminen on jo rutiinia, mutta tietomallintamiseen ja eri suunnittelualojen väliseen tiedonsiirtoon sopivien työtapojen ja käytäntöjen nopeaan omaksumiseen toimisto päätti kouluttautua kerralla.
– Kyseessä on kuitenkin vähintään yhtä iso harppaus kuin CAD-piirtämisestä mallintamiseen siirtyminen. ArchiCADin 3D-malli säilyy edelleen toki pohjana, mutta mallin määrittely muuttuu tulevien tietomalliohjeiden mukaiseksi ja suunnitteluprosessi muodostuu interaktiiviseksi yhteistyöksi rakenne- ja erityissuunnittelun kanssa. Luonnosvaiheeseen täytyy varata enemmän aikaa ja mallin määrittely on tehtävä tarkasti alusta lähtien, Anttila kertoo.
Päätöstä kouluttautumiseen helpotti myös se, että toimistolla oli osaajia ja ArchiCAD-mallintamiskokemusta jo ennakolta. Toimisto halusi saada mahdollisuuden asioida viranomaisten kanssa sähköisesti ja oli tietoinen tulossa olevasta tietomallistandardista. Käynnissä olevan COBIM-projektin myötä Senaatti-kiinteistöjen 2007 julkaisemat tietomalliohjeet päivitetään Rakennustiedon vetäminä laajalla yhteistyöllä kansallisiksi mallinnusohjeiksi.

Kurssille tukea ELY-keskukselta

– Olisimme voineet jättää tarjouksen väliin ja jatkaa entiseen malliin, mutta toisaalta tämä hanke tarjosi tilaisuuden ammattitaidon tehokkaaseen päivitykseen ja mahdollisti yhteistyön sujuvan jatkumisen, Anttila toteaa ja jatkaa: Halusimme tarjota palvelujamme ja päätimmekin siksi koulutuksesta heti.
Ammattimaisella kertakoulutuksella toimisto halusi välttää riskejä ja kuluja, mitä ominpäin opettelu olisi saattanut aiheuttaa.
Anttila tiesi ennalta mahdollisuudesta saada tukea kouluttautumiseen ELY-keskuksen eli Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta. ELY-keskuksiin on koottu muun muassa entisten TE-keskusten tehtäviä. Yhteistyö alueellisen keskuksen kanssa oli sujuvaa ja toimisto sai tukea suoriin koulutuskustannuksiin.
ELY-keskuksen yhteyshenkilönä toimi hienosti Hanna Hovila. Keskus suhtautui koulutushankkeeseen heti myönteisesti. Sitä edesauttoi myös se, että Anttila valmistautui ennalta esittelemään erityisalan asiantuntemusta vaativaa ja uutta teknologiaa sisältävää koulutusprojektia. Oleellista oli myös tuoda esiin, että pystyäkseen toimimaan isojen kumppanien mukana tietomallikoulutus oli tärkeää kilpailukyvyn kannalta.
Arkkitehtitoimisto Kaipainen on arkkitehtitoimistoksi keskikokoinen, mutta maakunnallisesti iso toimija. Toimeksiantoja on erityisesti akselilla Hämeenlinna – pääkaupunkiseutu. Kaipaisen toimistolla on tällä hetkellä hyvä työllisyystilanne ja koulutuspäivät limittyvät normaaleihin työviikkoihin. Vaikka koulutus syntyikin nyt akuutista tarpeesta, nähdään panostus tärkeänä myös toimiston tulevaisuuden kannalta.
ELY:n edellytys tuelle on, että koulutuksen tarjoaa kokonaisuutena yksi taho. ELY myöskin valvoo koulutusta.
– Otimme yhteyttä M.A.D.iin ja koska tunsimme ennalta Ville Pietilän, halusimme nimenomaan hänet kouluttajaksi, Anttila kertoo.

Asuinkerrostalon suunnitelma koulutuksen yhteydessä

Koulutus käsitti lähiopetusta ja harjoituksia tiiviisti rakennushankkeeseen liittyen. Arkkitehtitoimisto Kaipaisella koulutuksen kohteena olevasta As Oy Järvenpään Tähkän suunnittelusta vastaa projektiarkkitehtina Antti Konola.
Toimiston työntekijöistä 4 arkkitehtia ja yksi opiskelija sekä Lemminkäisen projektipäällikkö ja työmaainsinööri osallistuivat koko kurssille. Koulutus oli interaktiivinen myös siten, että sen tiedonsiirtoaiheisiin osiin osallistui hankkeesta muitakin suunnittelijoita. Osanottajina olivat rakenne-, talotekniikka- ja geo-suunnittelijat.
Koulutus jakaantui rakennushankkeen suunnitteluvaiheen varrelle, kuudelle päivälle. Ensin syyskuussa päivitettiin tiedot ArchiCADin uusimmista tietomallinnusominaisuuksista ja asennettiin toimiston oma mallipalvelin. Lokakuussa otettiin käyttöön Tiimityö ja sisäistettiin sitä oman hankkeen kautta. Lokakuun lopussa perehdyttiin avoimeen tietomallistandardiin, IFC:hen ja syvennyttiin ArchiCADin IFC-yhteensopivuuteen sekä varsinaiseen tietomalliin.
Joulukuussa ymmärtämystä tietomalliyhteistyöstä laajennettiin Solibri Model Checker -mallintarkastusohjelman peruskoulutuksella, missä käytettiin pilottihankkeen eri suunnittelijoiden tuottamia tietomalleja, sekä valmiita esimerkkejä. Tämän osion toteutti Solibri Oy:n Anne Urrila. Vuodenvaihteen jälkeen käytiin tammikuussa läpi hankkeen loppuvaiheen IFC- mallien yhteensovittaminen ja koordinointi ArchiCADillä.

Joulukuussa oli Solibri Model Checker -mallintarkastusohjelman peruskoulutus, minkä toteutti Solibri Oy:n Anne Urrila.

Koulutuksen perusteella helmikuussa luodaan yhdessä vielä toimiston tietomallinnusohje tehdyn hankkeen pohjalta ja koostetaan hankkeen loppuyhteenveto. Samalla tutkaillaan miten IFC-siirto ja ohjelmistot ovat mahdollisesti menneet hankkeen aikana eteenpäin ja vaikuttaako se mitenkään toimintatapoihin.
Tietomallintaminen oli tässä vaiheessa melko uusi asia myös Lemminkäiselle, joka sai siitä samalla syventävää tietoa. Ilmiö on monessa maassa lähtenyt liikkeelle julkisten tahojen aloitteesta ja nyt näyttää siltä, että kehitystä tapahtuu myös siellä, missä vaaditaan tehokkuutta eli yritysmaailmassa, rakennusliikkeissä. Taina Anttila toivookin, että tilaajat kiinnostuisivat entistä enemmän tietomallintamisesta ja koulutuksista.
Projektin aikana sovittiin yhdessä, mitä tietoa Lemminkäisen tuotanto tarvitsee ja lukee tietomallista. Esimerkiksi As Oy Tähkän suunnittelussa voitiin luonnosvaiheesta lähtien tutkia tietomallista eri vaihtoehtojen energian kulutusta.
– Yhteistyö on tärkeää, sillä erilaisten projektien vaatimukset poikkeavat toisistaan. Iso asuinkerrostalo vaatii selvästi erilaista tiedonvälitystä kuin rivitalokohde, peruskorjaushanke tai julkisivusaneeraus, Anttila kertoo. Olisikin hyvä sopia aina projektikohtaisesta, mitkä tiedot ovat oleellisia, eli mitä tietoja mallista tarvitaan.

Tietomallinnus haastaa pääsuunnittelijaa

Tietomallintaminen korostaa suunnitteluprosessin koordinoimisen tärkeyttä. Pääsuunnittelijan on ymmärrettävä rakentamista monipuolisesti ja oltava vuorovaikutuskykyinen. Tiimityöskentely on merkittävässä roolissa eri suunnittelutoimistojen välillä ja viranomaisyhteistyökin nivoutuu aikaa myöten varmasti myös tiiviisti kokonaisuuteen.
Arkkitehti on perinteisesti tottunut palvelemaan laajaa asiakaskuntaa. Roolia pääsuunnittelijaksi puolustaa myös se, että arkkitehti on rakennushankkeiden pääpiirustusvaiheessa usein ainoa, jolla on estetiikan koulutus.
– Tämä on merkittävää, jos kaupunkikuvan ja rakennetun ympäristön miellyttävyys koetaan tulevaisuudessakin tärkeäksi, Anttila painottaa.
Tilaajatkin ovat aina halunneet nähdä luonnoksia ja nykyään mallilla työskenneltäessä ideoita on luonnollista tutkia heti alusta lähtien suoraan siitä.
– Aiemmin kynällä vedetyt skissit syntyivät nopeasti, mutta varsinaisten työkuvien muokkaamisessa ja tulostuksessa oli iso työ. Mallintaminen vaatii toisaalta huolellisuutta ja kärsivällisyyttä erityisesti alkupäässä, mutta toisaalta muutokset ja viimeistely, myös erityissuunnittelijoiden kanssa, syntyvät huomattavasti helpommin, Anttila kuvailee. Rakennuksen virtuaalista mallia voidaan sitten käyttää myös sekä työmaalla, että rakennuksen käyttövaiheessa ylläpitoon.
Tietomallintamisen myötä häviää vähitellen tarve tulostaa piirustuksia. Vaikka näin päästään eroon symbolien tulkinnoista ja lopputulos on virtuaalisesti koko rakennushankkeen osallistujien nähtävissä, haasteena on ainakin toistaiseksi Rakennusmääräyskokoelman määrittelyt suunnittelun tuloksista eli piirustusdokumenteista. Naapureille tiedottaminen tasavertaisuuden periaatteiden mukaisesti ja valituskäytäntö on myös muokattava nykyaikaan, jos halutaan hyödyntää tietomallia.
Vaarana on, että tilanne johtaa siihen, että sähköisen asioinnin myötä lupaviranomaisille toimitetaan kolmiulotteisen mallin lisäksi myös perinteiset lupakuvat, mikä lisäisi hurjasti työmäärä. Anttila toivookin, että ratkaisu löytyisi esimerkiksi lupavalmistelun keskittämisellä, jolloin alueellisilla keskuksilla olisi enemmän resursseja kehittää toimintaansa ja omaksua toteuttavan osapuolen jo käyttämää teknologiaa.
– Inhimillistä ympäristöä luotaessa kolmiulotteisella mallilla työskentely yhdessä kaikkien tahojen kanssa on ehdotonta, myös koska koska kaksiulotteiset projektiot eivät anna rakennuksesta yhtä havainnollista kuvaa, hän sanoo. Mallintaminen helpottaa huomattavasti eri vaihtoehtojen kokeilemista, esittelyä ja toteuttamista – sekä taloudelliselta, että ekologiselta kannalta – ja kannustaa näin hakemaan parasta ratkaisua.

Rakennuttajan näkökulma

Projektipäällikkö Jarkko Mäenpää Lemminkäiseltä näkee tämän tyyppisen koulutuksen erittäin positiivisessa valossa, sillä tietomallintaminen on suunta, johon rakennusala vääjäämättä menee.
Koulutuksen pohjana olleen hankkeen suunnittelu kilpailutettiin. Kaipaisen toimisto valikoitui paitsi hinnan, myös sen perusteella, että he hyödynsivät jo ennen koulutustakin mallintamista luonnoksista lähtien.
– Alalla käsitellään mallintamisen termiä edelleen melko vapaasti tulkiten, Mäenpää harmittelee ja jatkaa: Moni toimisto ilmoittaa mallintavansa, mutta keskusteluissa sen sisällöstä, laajuudesta ja käytöstä ilmeneekin, että todellisuudessa suunnitellaan viivoilla ja mallinnetaan lopuksi vain jokin osa. Tämä on hurja työlästä suunnittelijoille, eikä kuitenkaan tuota tarvittavaa tietoa.
Mäenpää koki, että kouluttaja Ville Pietilä onnistui hyvin. Mäenpää istuikin aktiivisesti tunneilla, vaikka ei koskaan ArchiCADin käyttäjäksi aiokaan.
– Suunnittelun ohjaajajana ja kokonaisuuden kasassa pitämiseksi pitää ymmärtää hankkeen suunnitteluprosessin työn kulkua ja työkaluja. Oppi on tärkeää jo tarjouspyyntövaiheessa, silloin on tiedettävä mitä tietomallisuunnittelusta kysytään ja edellytetään, hän summaa.

ELY-keskus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus) on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä, joita ovat muun muassa yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, maatila- ja kalatalousasiat, maahanmuuttoasiat ja EU:n rakennerahastohankkeet
Lisätietoa: www.ely-keskus.fi

Artikkeli on julkaistu ArchiMAD 1/2012 -lehdessä. ArchiMAD-lehti on ilmainen ArchiMAD-kerhon jäsenille. Lue lisää ArchiMAD-kerhosta.

Tässä ikkunassa valitaan listalta kaikki tekstuurit ja sitten Folder-painike ja sen jälkeen näytetään missä tekstuurikansio on. Suositeltavinta on kuitenkin siirtää tekstuurikansio valmiiksi samaan kansioon missä malli on.

Jos syystä tai toisesta kansiota ei löydy, voi Artlantiksessa katsoa materiaalilistan kautta minkä nimisiä tekstuureja puuttuu ja sitten etsiä ne tietokoneesta hakutoiminnon avulla. Puuttuvien tekstuurien nimet siis näkyvät mallissa vaikka ne eivät muuten siellä näykkään. Tekstuurin puuttuessa malli on harmaa eikä materiaalivärin mukainen.

Jos taas työskentelee siten, että teksturointi ja materiaalien muokkaus tehdään Artlantiksessa, niin silloin kaikkein paras paikka tekstuureille on Artlantis-kansion sisällä kohdassa Media/Images. Tähän kansioon voi lisätä omia tekstuureja ja tekstuurikansioita, jolloin ne näkyvät Atlantiksen sisällä Catalog-ikkunassa. Lisäämällä uudet tekstuurit tänne ne ovat aina käytettävissä.

Kuvassa on pilari, jota rajaa 3D-ikkunassa valittuna oleva pyörähdyskuori. Pyörähdyskuoren profiili on piirretty läpi pohjassa, käyttäen apuna Häämönä näkyvää pilarin julkisivua. Näin tehden kuoren profiili mallintuu vaakatasoon, josta se käännetään pystyyn kuoren seuralaisen Vapaa kierto -käskyllä. Kuori siirretään paikalleen ja valitaan sen rajaavaksi muodoksi ‘Muokattava’.

Työjärjestys on esimerkiksi:

1. Laita häämö päälle, jos leikkaus/julkisivu on käytettävissä.
2. Tee kuoren asetukset. Paksuudeksi esimerkiksi 5mm. Piirtotavaksi ‘Pyörähdys’ ja piirteeksi ‘Murtoviiva’. 3D-välilehdelle Rajaavaksi muodoksi ‘Muokattava’.
3. Mallinna kuoren profiili “läpi”. Jos paksuus menee väärinpäin, vaihda kuoren puoli sen asetuksista.
4. Kierrä kuori pystyyn ja siirrä paikalleen.
5. Yhdistä elementit, eli valitse pilari ja ota valikosta Suunnittelu–Yhdistä–Rajaa elementit katolla / kuorella. Kuori osoitetaan rajaavaksi elementiksi ja pilarista pysyväksi sen sisempi osa.
6. Tämän jälkeen kuoren tason voi piilottaa. Kuoreen tehdyt muokkaukset päivittyvät sorvattuun kohteeseen.

“En voi viedä muutoksia, mutta muut tiimin jäsenet voivat viedä ja hakea muutoksia.Ja saan ilmoituksen: Virhe viimeisimmän viennien aikana tapahtui virhe palvelin palautti koodin.”

“Kirjastojen hallinnassa näkyy, että peruskirjasto 14 on mutta objektien kautta ei näy eikä löydy… ”

Tallenna varmuudeksi tiimistä pln- tai pla-tiedosto. Koska muutokset eivät siirry tiimiin ne pitää kopipastata tallennetusta pln -tiedostosta tiimiin. (Jos malli on muuttunut paljon voi tiimin perustaa uudestaan tallennetuista pln -tiedostosta ). Ja sulje ArchiCAD

Sulje AC ja poista omalta koneelta Tiimityödata kansion sisältö ja liity sen jälkeen tiimiin uudestaan.

• mac: Käyttäjän kotikansio > Kirjasto > Application Support > Graphisoft > Tiimityödata
• win: C:\Users\Käyttäjän kotikansio\Graphisoft\Tiimityödata

Liity tiimiin uudestaan, liittyminen kestää hetken koska nyt tiimiprojekti ja kirjastot ladataan uudestaan. Tiimityödata kansion sisältö tyhjenee automaattisesti, kun poistuu kokonaan tiimistä. Mutta olemme huomanneet ettei kaikki aina poistu automaattisesti eli poista sisältö käsin.

ArchiCAD 15 Ja – 14 versiossa korruptoituneen paikallisen kopion tiedot poistetaan Paikallisella tietohallinnalla.

Tietohallintaan pääsee käynnistämällä tyhjän projektin.

Tiimityö on dynaamista suunnittelua ja tiedon yhdistämistä virtuaalimaailmassa. Tässä artikkelissa läpikäydään tiimityön perusteet. Lukemisen jälkeen voit kokeilla tiimityötä heti käytännössä!

ArchiCADin Tiimityö on tapa jakaa projektia. Tiimityön lisäksi työn jakamiseen ja yhteistyöhön on muitakin tapoja kuten Viitteet, Xref:t, ulkopuoliset piirustukset tai IFC-tiedostot. Tiimityö toimii ArchiCAD-lisenssien kesken Mallipalvelimen välityksellä. Samassa projektissa olevien ArchiCADien tulee olla samaa versiota keskenään. Varmista, että käytössä on samat versiot kohdasta: Ohje – Lisenssitiedot… Tiimityöhön tarvitaan kolme ohjelmaa: Ohjauskeskus, Hallintaohjelma ja ArchiCAD

Mallipalvelimen ohjauskeskus eli BIM Server Control Center

Ohjauskeskuksen kautta hallinnoidaan Mallipalvelinta. Mallipalvelin asennetaan sille varatulle tietokoneelle, esimerkiksi serverikoneelle.

Käynnissä oleva Mallipalvelin näkyy vihreänä 6-kulmaisena kuvakkeena tietokoneen näytön reunassa. Ohjauskeskuksessa luodaan tarvittaessa linkki käyttäjille mallipalvelimelle kirjautumista varten.

Mallipalvelimen hallintaohjelma eli BIM Server Manager

Kuten ArchiCADin käsikirjassa YT.TP mainitaan ”Mallipalvelimen hallintaohjelma on erillinen ohjelma, jonka avulla on mahdollista etähallita mallipalvelimia”.Tätä ohjelmaa ei täydy asentaa kaikille koneille.

Hallintaohjelman kautta luodaan käyttäjiä ja hallinnoidaan niiden asetuksia. Käyttäjille annetaan Roolit, joilla käyttäjille annetaan erilaisia oikeuksia. Lisäksi on olemassa avaimia, joita voidaan antaa käyttäjille, joilla on erikoisrooli projektissa:

• Kultainen avain eli Palvelimen ylläpitäjän rooli. Oikeuksia ei ole rajoitettu ja vain osalle käyttäjiä annetaan näin suuret oikeudet.
• Hopeinen avain eli Projektin Ylläpitäjän rooli. Oikeudet ovat vähäisemmät mutta nämä oikeudet annetaan usein kaikille kokeneille käyttäjälle.

Kirjastoja hallitakseen on rooliasetuksista käyttäjälle annettava riittävät oikeudet ja tarvittaessa myös Projektin ylläpitäjän oikeudet.

ArchiCADillä käytetään Tiimiä

Jaa *.pln projekti Tiimiprojektiksi valitsemalla Tiimi – Projekti – Jaa Projekti. Jakoa tehdessä Mallipalvelimen pitää olla käynnissä. Sen kautta olemassa oleva tiedosto,*.pln (jossa muun muassa kerrokset, moduuliverkko, kirjastot ovat kunnossa) jaetaan Tiimityöprojektiksi. Valitse käyttäjänimi projektiin oikean yläreunan kolmion alta. Tarvittaessa valitse toinen käyttäjä ja anna nimi ja salasana. Valitse Mallipalvelin Palvelin-nimisestä alasvetovalikosta. Jos nimi ei näy listassa anna käsky ”Lisää mallipalvelimia”, jossa nimi kirjoitetaan käsin tai käytetään linkkitiedostoa (Linkkitiedosto tehdään mallipalvelimen ohjauskeskuksesta).

Seuraavaksi projektille annetaan nimi, jonka ei tarvitse olla sama kuin alkuperäisen *.pln-tiedoston. Tarvittaessa annetaan Projektille luokka (kategoria) esimerkiksi tilaajien tai suunnittelutehtävätyyppien mukaan. Luokan voi jättää myös valitsematta. Muut asetukset jätetään oletuksiksi. Varmuuskopioiden määrä ja tallennusväli säädetään omaan käyttöön sopivaksi.

Projektin Kirjastot siirtyvät pln-tiedostosta Mallipalvelinkirjastoiksi. Lopuksi Jaa-käsky hyväksyy tehdyt valinnat ja tiedosto siirtyy mallipalvelimelle, jolloin Käyttäjät voivat liittyä tiimiprojektiin.

Tiimiprojektiin liitytään ArchiCADistä valitsemalla Tiimi – Projekti – Avaa/Liity tiimiprojektiin ja valitsemalla käyttäjä, Mallipalvelin ja projekti luettelosta.

Luettelossa on samalla rivillä lisätietoa kuten onko käyttäjä jo liittyneenä projektiin vai ei. Hyväksytään Avaa-käskyllä. Ensimmäisellä liittymiskerralla Mallipalvelin siirtää koko projektin paikalliseksi tietokannaksi. Jatkossa kuitenkin siirtyy vain muuttunut tieto.

Varaaminen

Elementit varataan valitsemalla ne ja valitsemalla Tiimi – Varaa valitut elementit. Varaukset siirtyvät heti Käyttäjälle, jos ne eivät olleet käytössä kenelläkään muulla. Varausristiriidoissa ”Pyydetään Varausta”. Keskusteluikkunoiden ”liikennevaloista” varataan muut kuin piirto- ja mallinnuselementit. Esimerkiksi leikkaus täytyy valita luettelosta ja varata se painikkeesta.

Työskentele Tiimityö-ikkuna näkyvissä, koska ikkunassa on kaikki perustoiminnot. Ikkunan saat näkyviin Tiimityö – Tiimityö -valikosta tai Ikkunat – Apuikkunat – Tiimityö -valikosta.

Mallipalvelin jakaa varaustiedon ja näyttää käyttäjien väreillä voimassa olevat varaukset.

Viestejä voidaan lähettää projektin käyttäjien kesken informoidakseen asioista tai lähettääkseen esimerkiksi varauksen ja tarkistuspyyntöjä tietyistä elementeistä.

Kirjastoja hallinnoidaan ArchiCADin kautta

Tavallisessa ArchiCAD-projektissa kirjastot valitaan suoraan kovalevyltä projektiin, mutta Tiimiprojektissa ne valitaan Palvelinkirjastoista. Käyttäjällä tulee olla riittävät oikeudet kirjastojen hallintaan. Tiimityössä periaatteellinen ero on siinä että Kirjastojenhallinta varataan ensin ja vasta sitten pääsee lisäämään halutut kirjastot Mallipalvelinkirjastoista, joka löytyy kohdasta Arkisto -Kirjastot ja Objektit – Mallipalvelimen kirjastojen hallinta.

Vie ja Hae muutokset

Viemällä ja hakemalla muutokset mallin muutokset eli geometriatieto siirtyy mallipalvelimelle ja takaisin käyttäjien koneelle ja se kestää hetken. Muista vapautta kaikki tehtyäsi muutokset, sillä sen unohtaminen hankaloittaa arkista työntekoa.

Lisäksi valitaan: Vaihtoehdot – Työympäristö –Tiedostojen varmistus & eheys

Sulje projekti vai poistu projektista

Sulkeminen jättää koneelle paikallisen tiimityöprojektin, johon liittyminen on nopeampaa.

Poistuminen poistaa paikallisen työkopion ja seuraavalla liittymiskerralla koko mallitieto tuodaan ja luodaan uudelleen mallipalvelimelta.

Muista tehdä varmuuskopioita manuaalisesti Tallenna nimellä -toiminnolla. Paikallisen Tiimiprojektin kopion voi tallentaa ArchiCAD-projektiksi tallentamalla sen nimellä.

Planssit

Planssit tehdään kuten normaalissa ArchiCAD-projektissakin. Mikäli kyseessä on suuri projekti kannattaa planssit taittaa erillisessä ArchiCAD-projektissa.

Artikkeli on julkaistu aiemmin ArchiMAD 4/2011 -lehdessä. Saat ArchiMAD-lehden neljästi vuodessa kotiisi, kun liityt ArchiMAD-kerhoon. Voit myös tilata myös pelkän lehden 120€ + alv. hintaan M.A.D.istä.

ArchiMAD-kerhon vuosi päätetään tyylikkäästi IFC-aiheisella seminaarilla, joka järjestetään Kiltasalissa Helsingin Kampissa torstaina 15. joulukuuta klo 11.00 alkaen.

Arkkitehtuuritoimisto Mika Woll on toiminut tietomallikonsulttina Helsingin Svenska Teaternin peruskorjausprojektissa. Vanhan ja monimutkaisen rakennuksen saneeraamisessa on tietomallintamisessa omat hankaluutensa, sillä vanhat rakennukset tuppaa olemaan monimutkaisia ja epäsäännöllisiä. Projektin aikana opittiin että tietomallintamista tulisi pohjustaa jo ennen itse rakennusprojektin alkua: tietomallintamisen säännöt pitää olla selkeät kaikille projektin osapuolille. Hyvästä mallista kun on hyötyä niin suunnittelijoille kuin työmaalle. Lisäksi jatkoa ajatellen, tehdyt korjaukset on hyvä dokumentoida tarkasti.

Esplanadien väliin puiston itäpäähän rakennettiin ruotsalaissyntyisen arkkitehti Georg Theodor Chiewitzin piirustusten perusteella vuonna 1860 Svenska Teatern. Teatteri tuhoutui kuitenkin jo muutama vuosi valmistumisen jälkeen vuonna 1863. Niinpä pietarilainen Nikolai Benois piirsi uuden teatterin tuhoutuneen tilalle. Uusi teatteri vihittiin käyttöön vuonna 1866. Teatteri sijaitsee edelleen samalla paikalla ja samassa rakennuksessa. Rakennusta on kuitenkin paranneltu ja laajennettu vuosien myötä. Teatteria laajennettiin vuonna 1930-luvulla Eero Saarisen ja Jarl Eklundin toimesta. Tällöin rakennus laajeni puolikaaren muodossa Mannerheimintielle ja Esplanadin puiston päähän saatiin suuret ikkunat.

Tämän lisäksi teatterirakennusta on korjattu 1940-, 60- ja 80-luvuilla. Esimerkiksi vuonna 1980 Ravintola Teatterin sai katetun kattoterassi. Tällä hetkellä käynnissä oleva saneeraus sai alkunsa vuonna 2009 kun Svenska Teatern halusi päivittää teatterin LVI-järjestelmät ja teatteritekniikan. Lisäksi tulevaisuuden varalle teatterirakennus paalutettiin. Peruskorjauksen uuden tilajärjestelyn ansiosta teatteri sai myös uuden Amos-teatterisalin.

Projektin lähtökohdat

Projektin tilaaja on Nya Teaterhus-Aktiebolaget i Helsinfors, jonka omistaa Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors. Projektissa tietomallikonsulttina on toiminut Arkkitehtuuritoimisto Mika Woll. Wollin tehtävänä oli varmistaa että tietomallia käytettiin yhteneväisesti projektin kaikissa vaiheissa. Hänen vastuullaan oli myös varmistaa että tietomallintaminen oli mahdollisimman mutkatonta kaikille osapuolille. Kyseessä oli suuri ja monimutkainen tietomallinnusprojekti, joten tietomallinnuksesta vastaavalle konsultille riitti töitä. Tietomalli konsultti vastasi muun muassa mallinnusohjeiden laatimisesta, lähtömallin tuottamisesta sekä törmäystarkasteluiden tekemisestä.

Woll korostaakin että tietomallintaminen olisi hyvä ottaa huomioon jo ensimmäisiä projektiin liittyviä sopimuksia tehdessä, jotta tietomallintamiseen on varattu tarpeeksi resursseja. Toivottavaa olisi että tietomallilla työskentely kirjattaisiin jo suunnittelijasopimuksiin. Wollin mielestä ihanteellisessa tilanteessa projektin tilaaja olisi tietoinen tietomallien mahdollisuuksista ja rajoituksista, jolloin jo rekrytointivaiheessa osataan vaatia tekijöiltä oikeita asioita ja tarjouksia osattaisiin tulkita tietomallinnuksen kannalta. Näin projektin kulku olisi tehokkaampaa ja tietomallista saataisiin kaikki hyöty irti.

Lähtömalli projektipankissa

Wollin työ lähti liikkeelle lähtömallin mallintamisella. Tämä malli toimi suunnittelijoiden ”aloituspohjana”. Malli tehtiin pohjapiirustusten ja mittaajilta saatujen DWG-tiedostojen pohjalta. Lähes kaikki mittaaminen tehtiin käsin. Poikkeuksena kuitenkin vanha konehuone, jossa oli puiset vanhat kattoristikot. Kaikki puuristikot olivat erimuotoisia ja -kokoisia, joten tilan mittaaminen olisi ollut lähes mahdotonta käsin, niinpä mittamiehen suosituksesta kokeiltiin laserkeilausta. Myös tiukka aikataulu puolsi laserkeilausta: ei yksinkertaisesti ollut aikaa mitata käsin näin monimuotoista tilaa. Laserkeilauksen tulokset toimitettiin Wollille DWG-tiedostona, jolloin ne saatiin lähtömalliin.

Lähtömallia ei mallinnettu kovin yksityiskohtaisesti sillä kyseessä on vanha rakennus, jossa seinän kaltevuudet ynnä muut mitat saattavat vaihdella. Esimerkiksi pääsalin pinnat ovat koristeltuja, mutta näitä koristeita ei ollut mielekästä mallintaa sillä tämä olisi kasvattanut käsiteltävien tiedostojen kokoa roimasti. Myöskään koristelistoja ja muita krumeluureja ei ollut järkevää mallintaa, sillä ne eivät varsinaisesti vaikuttanut projektin kulkuun. Tärkeintä projektin kannalta oli tiedostaa tilantarve. Esimerkiksi sähkökaapit, teatteritekniikka ja putket mallinnettiin, jotta niille osataan varata sopiva tila.

Lähtömalli ei kuitenkaan ole staattinen vaan se elää projektin myötä. Svenska Teaternin kohdalla lähtömallia jouduttiin päivittämään usean otteeseen projektin aikana, kun rakennuksen purkutöiden edetessä saatiin lisätietoa rakennuksen oikeista mitoista. Niinpä lähtömalli värikoodattiin: varma mitta tietomallinnettiin normaalisti kun taas epävarma, myöhemmin varmistuva, mittatieto merkittiin punaisella.

Lähtömalli tallennettiin projektipankkiin, jossa uusin malli oli aina suunnittelijoiden saatavilla. Projektipankista malli oli saatavilla sekä IFC- että PLA-muodossa, joten suunnittelija saattoi ladata mallin käyttämäänsä ohjelmaan ja tehdä muutoksia suoraan malliin. Tiedonsiirrossa suosittiin IFC-muotoa, koska se mahdollisti projektin ohjelmistoriippumattomuuden, ainakin periaatteessa. Käytännössä tiedonsiirto ohjelmien välillä aiheutti hieman päänvaivaa.

Projektipankkiin on tallennettu useampia eri vaiheita peruskorjaussuunnitelmasta, mutta varsinaista as built -mallia pankista ei löydy, sillä tämän tekemisestä ei sovittu projektisopimuksia tehdessä. Tässä korostuukin että tietomallinnusasioista onkin keskusteltava jo projektin alussa, jotta tietomallista voidaan ottaa kaikki irti ja se voidaan arkistoida tulevaisuuden varalle.

Tietomalliohjeet työskentelyn tueksi

Svenska Teatern on yksityinen teatteri eikä rakennus ole siis valtion omistuksessa. Silti peruskorjausprojektin tietomallinnusohjeiden pohjana käytettiin Senaatin ohjeita soveltuvin osin, sillä ne olivat kaikille projektiin osallistuville ennestään tutut. Tätä projektia varten Senaatin muutaman vuoden takaiset ohjeet kuitenkin kaipasivat päivitystä ja tarkennusta, joten projektia varten laadittiin tarkemmat tietomalliohjeet, jotta piirustukset ja työtavat olisivat yhteneviä läpi projektin.

Ohjeissa opastettiin muun muassa niinkin käytännön läheisissä asioissa kuten tiedostojen nimeäminen ja tiedostojen kansiorakenne. Myöskin tasojärjestys vakiinnutettiin ohjeissa: purettaville osille oli omat tasonsa, näin mitään tietoa ei varsinaisesti poistettu mallista, vaan ainoastaan siirrettiin tasolta toiselle.

Eri alan suunnittelijoiden osamallit tuotiin viitteinä lähtötietomalliin. Näin ollen suunnitelmien muuttuessa viitteet päivitettiin eikä tietomalleja tarvinnut yhdistää aina uudestaan muutosten jälkeen. Tämä työtapa sopi mainiosti helppoutensa ansiosta myös suunnittelijoille.

Myös mallinnustarkkuus määriteltiin ohjeissa. Projektissa käytettiin muutaman sentin toleranssia, sillä vanhassa rakennuksessa seinät ja lattiat eivät aina ole vatupassissa. Pikkutarkka malli ei ole tällaisessa kohteessa mielekästä, vaan tärkeintä suunnitelman kannalta on tiedostaa tilantarve.

Suunnittelijan pöydältä IFC-siirrolla

Tietomallikonsultti Wollin tehtäviin kuului osasuunnitelmien yhdistäminen ja törmäystarkasteluiden tekeminen. Käytännössä tämä toteutettiin tuomalla eri alojen suunnittelijoiden mallit IFC-tiedostoina yhteen Solibri Model Checkerissä, jossa myös törmäystarkastelu tehtiin.

Projektin aikana joidenkin käytössä olleiden ohjelmistojen IFC-yhteensopivuus osoittautui heikonlaiseksi. Esimerkiksi LVI-suunnittelulla oli ongelmia avata IFC-muotoisia tiedostoja käyttämässään Magicad-ohjelmassa, niinpä he eivät voineet käyttää lähtötietomallia työskentelyn pohjana. Vastoinkäymisiä oli myös näyttämömekaniikkasuunnittelijoilla, jotka työskentelivät SolidEdge-ohjelmalla. SolidEdgen tiedosto piti kierrättää Revit-ohjelman kautta jotta se saatiin IFC-muotoon ja näin yhdistelmämalliin. Myös Revitin IFC-viennissä oli omat hankaluutensa mutta loppujen lopuksi suunnittelijoiden IFC-mallit saatiin tallennettua yhdistelmämalliin melko työläisen kokeilujen ja asetusten säädön jälkeen. Tärkeintä projektin kannalta kuitenkin on että suunnittelijoiden piirustukset saadaan tuotua yhdistelmämalliin, eikä toisin päin. Tässäkin korostuu se että tietomallintamisesta ja IFC-yhteensopivuudesta kannattaa neuvotella jo projektin tarjouspyyntöjä tehdessä.

Tietomalli työmaalla

Rakennuttajakonsultti Haahtelan mallinnuskonsultti Johan Appelqvistin aloittaessa projektissa työmaalle hankittiin hänen ehdotuksestaan tietokoneet ja Solibrin katseluohjelma, jolla mallia voitiin tarkastella paikan päällä. Työmaalla on käytössä projektipankista saatu malli. Malli pyritään päivittämään vähintään kahden viikon välein, jotta työmaalla on aina ajankohtainen tieto saatavilla. Malli toimii piirustusten tukena työmaalla. Tietomallin avulla työmaaohjeistuksia havainnollistettiin: näytettiin käytännössä rakennusmiehille mitä pitää tehdä ja missä. Mallin käyttö työmaalla on vähentänyt epäselvyyksistä johtuvia virheitä, kiitos tietomallin havainnollisuuden.

Tietomalli otettiin käyttöön työmaalla ensisijaisesti käytännön syistä. Kyseessä oli vanha talo, jossa oli niukasti tilaa talotekniikalle. Teatterissa kuitenkin on tarvetta erityisen paljon talotekniikalle: normaalinen LVI-järjestelmien lisäksi pitää tilaan mahduttaa lavatekniikkaa ja valaistusta. Tietomallit otettiin käyttöön, jotta nähdään että kaikki talotekniikka saadaan mahtumaan tilaan jo ennen projektin rakentamisvaihetta. Projektin aikataulu oli tiukka, joten viivästyksille tai virheille ei ollut aikaa. Niinpä eri tekniikan suunnitelmat yhdistettiin ja tehtiin törmäystarkastelut, jotta nähtiin mahtuuko kaikki tekniikka tilaan ja missä järjestyksessä työ on tehtävä. Erityisesti leikkauskuvat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Leikkauskuvilla voidaan havainnoida mitä kaikkia johtoja ja tekniikkaa seinän sisään pitää mahtua. Kuvasta selviää kuka tekee mitäkin, missä järjestyksessä sekä mitä apuvälineitä tarvitaan. Leikkauskuvat auttavat siis myös työmaaprojektin aikataulutuksessa.

Artikkeli on julkaistu aiemmin ArchiMAD 4/2011 -lehdessä. Saat ArchiMAD-lehden neljästi vuodessa kotiisi, kun liityt ArchiMAD-kerhoon. Voit myös tilata myös pelkän lehden 120€ + alv. hintaan M.A.D.istä.