Ota ArchiCADistä ja SketchUpista enemmän irti

SketchUp on lyönyt vahvasti läpi arkkitehtien ja rakentajien keskuudessa. Monet kilpailuissa, ehdotuksissa ja myyntiaineistoissa näkemistämme 3D-kuvista ovat peräisin SketchUp-malleista. Matala aloittamiskynnys saa käyttäjät helposti kiintymään työkaluun ja ajattelemaan, että mallintaminen on hauskaa.

SketchUpia käyttävät periaatteessa Ruotsin kaikki AutoCAD-toimistot, mutta myös monet ArchiCAD-toimistot. SketchUpissa on
ArchiCAD-liitäntä, niin että ArchiCADissä voi jatkotyöstää SketchUpilla tehtyä luonnosmallia.

Monet ovat epävarmoja, kuinka ohjelmia tulisi käyttää yhdessä mahdollisimman tehokkaasti. Päätin kysyä henkilöltä, joka hallitsee hyvin molemmat järjestelmät ja otin yhteyttä August Orrlingiin, joka työskentelee Liljewall-arkkitehdeilla Göteborgissa. Liljewall kuuluu Ruotsin suurten toimistojen parhaimmistoon ArchiCAD-osaamisessa, ja August on toimiston terävin SketchUp-osaaja. Opiskeluaikana August käytti AutoCADiä ja hyvin paljon SketchUpia. Ensimmäiset kontaktit ArchiCADin kanssa syntyivät käytännön töissä Liljewallilla. Kysymykset, joita halusin pohdiskella:

• Miten kommunikointi SketchUpin ja ArchiCADin välillä toimii?
• Alkuvaihe, luonnokset?
• Miksi 3D?
• Miten pystyn optimoimaan ohjelmien käytön työssäni?

Sinähän olet aiemmin käyttänyt 2D-CADiä ja SketchUpia. Mitä hyötyä sinulle on siitä, että CAD ja 3D ovat samassa ohjelmassa?

– Teen suunnitelmani virtuaalisessa 3D-mallissa ja koen, että se antaa minulle paremman hallittavuuden ja koordinaation. Jos on 3D-malli toisessa ja 2D-piirustukset toisessa ohjelmassa, katoaa pohjan ja tilan välinen suora yhteys, ja sitä paitsi aineiston tuottaminen kestää kauemmin. On itsestäänselvää, että prosessi on nopeampi ja varmempi, kun tieto on vain yhdessä paikassa, mutta apu, jonka arkkitehtina saan suunnitteluprosessiini, on minulle huipputärkeää. En mallinna vain siksi, että asiakas saisi helppotajuiset esitykset, siis 3D-kuvat ja animaatiot, vaan myös itseni takia arkkitehtina.

Joidenkin mielestä on rajoittavaa, että ArchiCADissä ”on pakko” rakentaa korrekti malli, jotta saa tehtyä piirustukset ja muut asiakirjat. Kuinka näet itse tämän?

– Kuten sanoin, koen sen ennemmin vahvuutena. On uskomaton vahvuus käyttää 3D-mallia suunnitteluprosessissa. Ajattelen enemmän rakennusosilla, kun mallinnan ”oikeilla” seinillä, ikkunoilla, pilareilla ynnä muilla, mikä johtaa mietitympään suunnitelmaan, joka on helposti rakennettavissa.

Käytät sekä ArchiCADiä että SketchUpia ja olet hyvä molemmissa. Miten käytät ohjelmien välistä yhteyttä?

– En juuri koskaan! Ei se käytännössä toimi kovin hyvin. Jotta SketchUp-mallinnus olisi nopeaa, täytyy periaatteessa tehdä onttoja massoja eli niin sanottu pahvimalli. Mallinnan levyjä, joihin teen aukkoja, ja sellainen malli on niin pitkälle yksinkertaistettu, että ei ole järkevää jatkotyöstää sitä varsinaisessa suunnitelmassa. Sen sijaan on nopeampaa tehdä malli ArchiCADissä tyhjästä uusiksi. SketchUpissakin voi tehdä enemmän oikeaa rakennusta muistuttavan mallin, mutta se vie liiaksi aikaa.

Mitä ohjelmaa käytät alkuvaiheessa?

– Kun on kyseessä yksinkertainen massoitteluluonnos, käytän useimmiten SketchUpia. Samoin silloin, kun tiedän, etten tule jatkotyöstämään mallia. Pääsääntöisesti käytän ArchiCADiä heti alusta alkaen, kun kyseessä on projekti, jota tulen jatkotyöstämään. Prosessi on silloin nopeampi, ja mallista saa heti kärkeen irti kaikenlaista käyttökelpoista. SketchUp-malli on abstrakti, kun taas ArchiCAD-malli on jo ensimmäisestä luonnoksesta lähtien niin lähellä rakennuksen todellista fyysistä mallia, kuin on mahdollista päästä, mikä antaa todella hyvän startin projektille.

Rakennuslupa on mielenkiintoinen mittapuu. Miten on esimerkiksi tavallisen omakotitalon luvan suhteen, jossa ei ole turhan paljon detaljeita? Sehän on tehtävä, jonka monet arkkitehdit säännöllisesti tekevät, ja joka aika helposti voidaan mitata ajassa.

– ArchiCAD on itse asiassa nopeampi luonnosteluväline kuin SketchUp, heti kun malli alkaa sisältää edes yksinkertaisia detaljeita – karmillisia ikkunoita tai ovia, puitejakoja, räystäitä, rännejä ja niin edelleen. Teen esimerkiksi lupakuvatasoiset omakotitalon piirustukset noin puolessa ajassa ArchiCADillä (SketchUpiin verrattuna) ja saan sitä paitsi samalla kaikki julkisivut, pohjat ja muut piirustukset esimerkiksi DWG- ja PDF-muodoissa. Kaikkia muotoja en pysty mallintamaan ArchiCADillä, jolloin käytän SketchUpia tai 3ds:ää.

Jos ArchiCAD kerran on jo luonnosvaiheessa niin nopea, kuin sanot, miksi sitten vielä käytät SketchUpia?

– SketchUpilla on helpompi huijata. Jos täytyy saada aikaan yksinkertainen skissi äärimmäisessä aikataulupaineessa, tai jos kyseessä on kilpailuehdotus, joka joka tapauksessa työstettäisiin uudelleen nollasta, käytän useimmiten SketchUpia. SketchUp on täydellinen ”30 minuutin skisseille”. Olen myös sitä mieltä, että SketchUpin viivagrafiikka on paremman näköistä kuin ArchiCADin, eli joissain tapauksissa käytän SketchUpia sen takia. Minä todella pidän SketchUpista mutta käytän sitä nykyisin vain tarvittaessa, mikä on nykyaikana pakko, jotta projektit olisivat taloudellisia. On yksinkertaisesti fiksumpaa tehdä enemmän ArchiCADillä.

Voitko tiivistää ohjelmien parhaat puolet luonnosvaiheessa?

ArchiCAD

• projektin jatkon kannalta käyttökelpoinen malli
• ajattelu rakennusosilla johtaa parempaan suunnitteluun
• yksi malli – ei erillisiä, keskenään ristiriitaisia piirustuksia
• helppokäyttöinen
• kokonaisedullisuus (aika, hallinta, suunnittelu)

SketchUp

• täydellinen ”30 minuutin skisseihin”
• lyhyt opetteluaika
• hallitsee isot mallit, esimerkiksi kaupungit (massojen yksinkertaisuuden ansiosta)
• massojen nopea ja hyvän näköinen viivaesitys

Lopuksi: jos saisit valita, millainen olisi ohjelmapalettisi tänään?

– Optimaaliseen salkkuuni kuuluisivat ArchiCAD, SketchUp ja Artlantis. Juuri sellainen minulla onkin!

Yhteenveto

August pitää molemmista ohjelmista ja käyttää niitä kohdennetusti silloin, kun niistä on eniten hyötyä. Hän vahvistaa, että useimmissa tapauksissa ArchiCAD on parempi (ja nopeampi) vaihtoehto jo luonnostelussa, mutta joskus SketchUpiakin tarvitaan prosessissa. Yllätyin siitä, että ohjelmien välinen yhteys ei käytännössä toimikaan niin hyvin – enimmäkseen siksi, että SketchUpissa täytyy ”fuskurakentaa”, jos haluaa saavuttaa nopeuden ja leikillisyyden, joista ohjelma on tullut tunnetuksi. ArchiCADin aloituskynnys on kieltämättä korkeampi kuin SketchUpin, mutta kun on hyvin oppinut hallitsemaan ArchiCADin, siitä saa irti paljon enemmän, ja se myös tarjoaa ehdottomasti paremman projektiekonomian lyhyempien suunnitteluaikojen, paremman koordinaation, paremman rakennettavuuden sekä harkitumpien ja toimivampien suunnitelmien muodossa.
Toivottavasti Augustin kokemukset antavat sinulle ideoita oman prosessisi tehostamiseksi ja oikean työkalun valitsemiseksi oikeaan tilanteseen sekä SketchUpin ja ArchiCADin yhdistelmän optimoimiseksi.

 

 

 

Kääntänyt ruotsista: Henrik Nederström